Eduskuntavaaleista on jo kaksi kuukautta, eikä Suomella ole kirjoitushetkellä hallitusta. Haasteita on riittänyt, eikä vieläkään ministereitä ole nimitetty. Eräässä aikaisemmassa kirjoituksessani ennustin harhaan, ettei Vihreitä ja Kristillisdemokraatteja tulla samassa hallituksessa näkemään (samaan aikaan totesin että “Hallitusneuvotteluista tullee mielenkiintoiset”). Hallituksen muodostamisessa on omassa mielessäni jotain samaa kuin eräissä toisissa neuvotteluissa yli vuosikymmen sitten.

Hallitus tullaan kuitenkin muodostamaan, mutta keitä siihen tulee ja miten eri puolueiden mielipiteet osuvat yhteen?

Käyttäen samaa Ylen vaalikoneaineistoa, joka julkaistiin sittemmin myös avoimena datana, tein kartan hallituksen ja opposition kansanedustajien mielipiteiden samankaltaisuudesta. Datassa on 192 ehdokasta 200:ta (Hemmilä Pertti,  Holmlund Anne,  Jurva Johanna,  Kalli Timo,  Kettunen Pentti,  Kärnä Jukka,  Oinonen Pentti ja  Tuomioja Erkki puuttuvat)

Kuvassa on yhteys kahden edustajan välillä, jos heillä oli sama mielipide vähintään 14 eri asiassa. Kuvassa on korostettu sen ehdokkaan nimen kokoa, jonka mielipiteet ovat muiden mielipiteiden välissä; “mielipidevälittäjiä”. Esim. Henna Virkkunen (kok), Petteri Orpo(kok),  Johanna Karimäki (vihr), Jouko Jääskeläinen (kd) sekä Kristiina Salonen (sdp) ja Eeva-Johanna Eloranta (sdp) toimivat konsensuksen rakentajina. SPD tuntuu muutenkin toimivan Vasemmistoliiton puskurina. Ryhmät ova yhtenäisiä Vihreitä ja RKP:tä lukuun ottamatta.

Oppositiossa on hieman enemmän yhtenäisyyttä: kuvassa on yhteys kahden edustajan välillä, jos heillä on sama mielipide vähintään 15 eri asiassa. Kahtiajako on kuitenkin näkyvää, vaikka “mielipidesoluttautujia” näkyy molemmin puolin: Ville Vähämäki (ps), Inkeri Kerola (kesk) ja Jari Leppä (kesk) ovat ehkä enemmän kotonaan toisessa oppositiopuolueessa.

Hallituksen sisälle näyttää syntyvän kokoomus-rkp-kd sekä vihreät-sdp-vasemmistoblokit. Six-packissa löytyy siis selkeästi kahta eri juomalaatua (mitähän sitä nuorena varoiteltiinkaan eri juomalaatujen ristiinjuomisesta). Veikkauksena tulevalle hallituskaudelle näiden tulosten pohjalta on, että tulevassa hallituksessa tarvitaan sillanrakentajia ja paljon kärsivällisyyttä.

www.verkostoanatomia.fi

facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160

twitter: jattipaa

Paljon Suomessa on twitterin käyttäjiä? Toni Nummelan Google-analyysi  tuotti 105502 käyttäjää, jotka ovat sijoittaneet itsensä Suomeen (itseäni en ole sijoittanut minnekään). Pelkkiä tililukumääriä tuijottelemalla ei pääse kuitenkaan kovinkaan pitkälle, sillä sosiaalisessa mediassa aktiivisuus ratkaisee. Twitter-tilin luominen on helppoa, ja moni on sen luonutkin katsoakseen mikä eläin twitter oikeastaan on. Maailmalla aktiivisten twitter-käyttäjien lukumäärä vaihtelee n. 15 % ja 20 % välillä.

Miten sitten aktiivisuus määritellään? Itse määrittelen sen tässä johonkin suureen twitter-tapahtumaan osallistumisena. Alla olevassa kuvassa on yhdistetty kaikki  tweettaajaat, jotka ovat osallistuneet suuriin (ja joihinkin pieniin) suomalaisiin twitter-tapahtumiin: #linnanjuhlat, #vaalit2011, #suorayhteys ja #euroviisut sekä muutama pienempi tapahtuma, joissa pääsääntöinen kieli on ollut suomi.

Kaiken kaikkiaan edellämainituissa tapahtumissa on tweetannut 2894 eri tweettaajaa. Viiva kahden tweettaajan välillä tarkoittaa @mainintaa joissain näistä tapahtumissa. Jos käytämme 15-20 % laskutapaa,  Suomessa olisi noin 15000-20000 twitter-käyttäjää. Tässä pdf kuvasta.

Samansuuntaisia tuloksia tulee, jos katsoo eduskuntavaalien tulosillan (Yle 1 ja MTV3 yhteensä 1 885 000 katsojaa => 40 % väestöstä) ja euroviisujen finaalin (1 323 000 katsojaa => 28% väestöstä) katsojalukuja (Finnpanelin tuloksia). Jos sama prosentti aktiivisesta twitter-väestä osallistui tweettauksiin, saamme aktiivisen twitter-väen lukumääräksi (#vaalit2011: 0,4*x = 1808 tweettaajaa => 4520 aktiivitweettaajaa ; #euroviisut: 0,28*x= 840 tweettaajaa => 3000 aktiivitweettaajaa) 3000 ja 4500 aktiivisen välillä. Näin suomalaisia twitter-tilejä olisi 15000 ja 23000 välillä.

Laskelmat siis pohjautuvat aika karkeisiin arvioihin ja oletuksiin, että edustava otos on osallistunut edellämainittuihin twitter-tapahtumiin. Tiedän aktiivisia suomalaisia twitter-käyttäjiä, jotka eivät osallistu kuin englanninkieliseen keskusteluun, eivätkä kaikki suuriin keskusteluihin osallistuneet ole suomalaisia.

EDIT: Pdf:stä voi ctrl-f:tä omaa nimeään. Ja en siis väitä, että kuvassa on kaikki Suomen aktiiviset tweettaajat (taitaa se lukea jossain tekstin seassa) vaan sellaiset, joiden nimi on mainittu näissä tapahtumissa. Tarkoituksenani on antaa jonkinlainen arvio tweettaajien kokonaislukumäärästä.

twitter: jattipaa

www.verkostoanatomia.fi

facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160

Kuvat visualisoitu Gephillä.

Kerran neljässä vuodessa Suomessa muistetaan, että kansanedustajatkin voivat vaihtua. Perinteiset tv:n vaalinvalvojaiset ovat tuttua kauraa, mutta twitterissä sen kuuluisan “kansan” keskustelua pystyi seuraamaan tagillä #vaalit2011, joihin perinteiset mediatkin tarttuivat. Esim. Yle julkaisi tweettejä teksti-tv:ssä ja Nelonen omilla nettisivuillaan. Miltä siis illan tweetit kokonaisuudessaan näyttivät?

Kuvassa pallon ja nimen koko vastaa mainintojen lukumäärää ja värin tummuus aktiivisuutta mainita joku toinen (tarkempi, zoomailtava ja haettava kuva tästä). Eniten mainintoja saivat @yousifabdullah (131 mainintaa), @eskoseppanen (50)  ja @jykin (49). Aktiivisin mainitsija oli @oolatus. Kaiken kaikkiaan twiittaajia oli 1808  ja joku toinen tweettaaja mainittiin 2809 kertaa. Kuva ei kuitenkaan kerro tweettausten dynamiikkaa. Dynaamisen verkoston analyysiin tarvitaan toiset menetelmät ja tässä visualisointiapuna toimii video.

Yllä olevassa videossa on kuvattu tweetit ja niiden sisältämät maininnat klo 19.30-00.05 välisenä aikana viiden minuutin välein. Kuvassa yhteys tarkoittaa mainintaa (kaikki, missä on @merkki ja nimi) ja video muodostaa kertymän koko illan aikana tapahtuneista tweeteistä. Videossa pallon koko ja nimen kirkkaus vastaa saatujen mainintojen lukumäärää. Videossa vain sellaiset tweettaajat, jotka mainitsivat jonkun ja jotka itse mainittiin (379 tweettaajaa, 1201 mainintaa).

Voimme näin verkostoanalyysillä voi nopeasti löytää keskeiset toimijat monimutkaisista vuorovaikutuskuvioista. Voimme myös näin hahmottaa twitterin viestivirtaa luonnollisemmaksi. Visualisoimalla tweetit tilanne ja toimijat hahmottuvat nopeammin ja samalla voidaan selvittää, ketkä oikein keskustelevat. Uskoisin, että seuraavissa vaaleissa meillä on jo käytössä reaaliaikainen tweettien seuranta ja visualisointi, jonka avulla toimittajat ym. voivat poimia puhetta aiheuttavia teemoja jo lähetyksen aikana.

www.verkostoanatomia.fi

facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160

twitter: jattipaa

Tiedot kerätty NodeXL:n kätevällä skriptillä ja visualisoitu Gephillä

Helsingin Sanomat julkisti vaalikonedatansa avoimena ja siitä onkin tehty jo useita hyviä ja keskustelua aiheuttaneita analyysejä ja visualisointeja (esim. Juha Törmänen, Sami Virpioja, Veikko Eranti). Yhtä kysymystä ei ole yksinään vielä tosin käsitelty: hallitusyhteistyö.

Vaalikoneessa oli kysymys “Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa.” Vanhalle verkostoanalyytikolle tämä on kutsu kartoittaa eri puolueiden jäsenten suhtautumista toisiin puolueisiin. Tarkemmin sanottuna: Kenen kanssa olisit mieluiten hallituksessa?

Alla oleva kuva on muodostettu siten, että jokainen esim. Itsenäisyyspuoluelainen, jonka mielestä IPU:n pitäisi olla vaikkapa Keskustan kanssa samassa hallituksessa muodostaa yhden yhteyden puolueiden välille. Mitä useampi tällainen yhteys, sitä paksumpi viiva kuvassa näkyy. Viivan väri kertoo “lähtöpuolueen” eli kuka nimitti kenet.

Puolueen kokoa kasvattaa sen saamat nimitykset hallituskumppanuudesta. Tällä kokoonpanolla halutuin hallituskumppani  (poislukien puolueiden omat nimitykset) olisi Sdp (701 ehdokasta), Keskusta (665), Kokoomus (626), Perussuomalaiset (391), Vihreät (340), Vasemmistoliitto (331), Rkp (215), Kristillisdemokraatit (126), Köyhien asialla (46), Itsenäisyyspuolue (37), Muutos 2011 (37), Piraattipuolue (32), Ktp (24), Senioripuolue (19), Skp (19), Stp (17), Vapauspuolue (12).

Rakenteesta on kuitenkin erotettavissa jonkinasteinen oikeisto-vasemmistojako. Entä jos otettaisiin viimeisin mielipidemittaus (jonka virhemarginaalit tosin olivat huimat) ja katsottaisiin, miten kahdeksan suurinta puoluetta haluaisi olla samassa hallituksessa.


Huomaamme, että lehdistön suosikki Perussuomalaiset haluaa olla eniten SDP:n hallituskumppani, mutta demareille mieluisampi ovat keskusta ja vihreät. KD mahtuu Persujen, kokoomuksen ja keskustan kanssa samaan hallitukseen, Vihreitä ja KD:tä tuskin samassa hallituksessa tullaan näkemään. Mieluisin kumppani tällä jaolla on Keskusta (611), Sdp (601), Kokoomus (562), Perussuomalaiset (280), Vihreät (267), Rkp (203), Vasemmistoliitto (196), Kristillisdemokraatit (89).

Kuva muistuttaa hauskasti puolueiden ehdokkaiden mielipiteiden samankaltaisuuksia, joista tein edellisen blogikirjoituksen. Ehdokkaat siis puhuvat kuten ajattelevat. Hallitusneuvotteluista tullee mielenkiintoiset.

www.verkostoanatomia.fi

facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160

twitter: jattipaa

Verkosto visualisoitu Gephillä. HS:n vaalikoneen tiedot julkistetaan Creative Commons -lisenssillä Nimeä-epäkaupallinen-tarttuva 3.0.

Keskusta (611), Sdp (601), Kokoomus (562), Perussuomalaiset (280), Vihreät (267), Rkp (203), Vasemmistoliitto (196), Kristillisdemokraatit (89),

Edellinen kirjoitukseni aiheesta herätti kiinnostusta: miten puolueiden ehdokkaiden mielipiteet Ylen vaalikoneessa (Jens Finnäs – Dataistin louhimana). Esim. Suomen Kuvalehti ja Veikko Eranti mainitsivat kirjoitukseni kuten myös Juha Törmäsen hyvän analyysin Helsingin Sanomien vaalikonedatasta. Antti Poikola on kerännyt vaalidatan mm. visualisointiin liittyviä aineistoja.

Tässä on hieman toisenlainen kuva eri puolueiden ehdokkaiden sijoittumisesta suhteessa toisiinsa ja heidän yhteydet toisiinsa. Sivun alalaidasta löydät pdf:t kaikista kuvista, niitä voi zoomailla ja käyttää nimessä hakutoimintoa. Näin voit selvittää, missä joukossa oma ehdokkaasi seisoo. Selitykset kuvan muodostamiselle löytyy edellisestä kirjoituksestani ja sen kommenteista.

Kuvassa erottuu erilaiset värivyöhykkeet, joissa yhteyksiä eri puolueiden välillä ja sisällä löytyy enemmän. Verkostoanalyysillä voimme selvittää, mitkä puolueet ovat samankaltaisimmat – tai pikemminkin, minkä puolueiden ehdokkaiden mielipiteet ovat samankaltaisimmat ja mikä on puolueen sisäinen yhtenäisyys.

Kuvassa viivan paksuus ja tummuus viittaa siihen, paljon puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastaukset keskimäärin ovat samankaltaiset. Esim. Perussuomalaisten ja Vapauspuolueen ehdokkaat ovat vastanneet keskimäärin 12 kysymykseen samalla tavalla, mutta SKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat vain viiteen kysymykseen samalla tavalla. Mielenkiintoista on, että Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat keskimäärin SKP:n kanssa enemmän samaa mieltä kuin keskenään. Puolueiden sisäistä yhtenäisyyden tilaa kuvaa varjo jokaisen puoluepalluran alla.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu puolueen sisäistä yhtenäisyyttä ja samojen vastausten lukumäärän hajontaa (viiva laatikon ylä- ja alapuolella esittää hajonnan ylä- ja alarajat). Koko aineisto ja lukuohjeet löytyy tästä.

Nykyisistä eduskuntaryhmistä suurin yhtenäisyys löytyy Vasemmistoliitolta (keskim. 15,5 samaa vastausta) ja suurin erimielisyys RKP:ltä. Eniten sisäistä mielipiteiden hajontaa löytyy Piraattipuolueelta ja sisäistä yhtenäisyyttä SKP:ltä.

www.verkostoanatomia.fi

facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160

twitter: jattipaa

Liitteet:

Kaikki vastaajat ja yhteydet

Kaikki vastaajat ilman yhteyksiä (tarkka ja lukukelpoisempi kuva)

Verkostot visualisoitu Gephillä

Mielipiteitä on monenlaisia, varsinkin eduskuntavaalien ehdokkailla. Näitä mielipiteitä sitten kartoitetaan isolla kasalla vaalikoneita. Yksi ilo vaalikoneista on, että niiden avulla voidaan louhia ja yhdistellä tietoa eri lähteistä. Ehdolla.org on kerännyt tällaista avointa dataa ja tämän analyysin tulokset perustuvatkin Jens Finnäsin (Dataist) aineistoon Ylen vaalikoneesta.

Vaalikoneessa ehdokkaat vastaavat kysymyksiin yleensä asteikolla “täysin samaa mieltä — täysin eri mieltä”. Ajatelkaamme, että sama vastaus samassa kysymyksessä kahden ehdokkaan välillä tarkoittaa samansuuntaista mielipidettä – eräänlaista yhteyttä kahden toimijan välillä. Jos näitä samoja mielipiteitä kertyy vaikkapa 15 vastausta 30:stä (lähes kaikki Ylen vaalikoneeseen vastanneet vastasivat ainakin 30 ensimmäiseen kysymykseen), voidaan ajatella, että kahden ehdokkaan mielipiteillä on vahva yhteys. Näitä yhteyksiä voidaan tutkia verkostoanalyysillä.

Tällä ajattelulla loin seuraavan kartan, jossa on 1800 ehdokkaan mielipiteet laitettu kartalle niin, että yli 15 samaa mielipidettä omaaville on merkitty yhteys. Visualisointi Gephillä. Mitä enemmän ehdokkaiden samankaltaisilla ehdokkailla on keskinäisiä yhteyksiä, sitä lähemmäs toisiaan niiden vastaukset sijoittuvat kartalla: ne muodostavat verkoston tihentymiä, klustereita.

PÄIVITYS: kuvassa nyt selkeämmin toisistaan erottuvat värit.

Itse yhteyksiä ehdokkaiden välillä ei näy (tekisi kuvan sekavaksi), mutta selkeät trendit ovat havaittavissa: vasemmistopuolueet (poislukien SDP) ovat hyvin samanmielistä sakkia. Vihreät ovat lähempänä vasenta laitaa kuin oikeaa, ja demareiden mielipiteet ovat oikeastaan poliittista keskustaa. Protestipuolueilla alhaalla (m.l. persut) on hyvin paljon samankaltaisia mielipiteitä keskenään. Porvaripuolueet ovat mielipiteidensä puolesta samoilla linjoilla.

Mielenkiintoinen erottelu oikeisto-vasemmisto -vaaka-akselin kanssa on ylhäältä-alas liberaalius-asteikko. Jyrki Kasvin blogissaan esittämä karttaluonnos osuu yllättävän lähelle vaalikoneiden vastauksia. Erona vain, että Kristillisdemokraattien sijoitus osuu samoille linjoille Perussuomalaisten kanssa.

Mitä tästä opimme? No, ensinnäkin, että avoin data kannattaa: meitä kaikkea koskevan tiedon asettaminen joukkojen saataville tuottaa varmasti uusia näkökulmia. Toisekseen, vaikka puolueohjelma lupaisi mitä, saman puolueen ehdokkaiden mielipiteissä on enemmän tai vähemmän hajontaa. Monen puolueen ehdokkaiden mielipiteet kulkevat samoilla laduilla enemmän muiden kuin oman puolueen kanssa: siitä enemmän seuraavassa blogimerkinnässä.

www.verkostoanatomia.fi

facebook: Verkostoanatomia

twitter: jattipaa

Itse yhteyksiä ei näy (tekisi sekavaksi), mutta selkeät trendit ovat havaittavissa (mikäli saat legendistä selvää): vasemmistopuolueet (poislukien sdp) ovat hyvin samanmielistä sakkia. Vihreät ovat lähempänä vasenta laitaa kuin oikeaa ja demareiden mielipiteet ovat oikeastaan poliittista keskustaa. Protestipuolueet alhaalla (m.l. persut) jakavat hyvin paljon mielipiteitä keskenään.

Vaalirahajupakan jälkeen julkisuudessa on käyty keskustelua puolueiden kyvystä tavoittaa äänestäjät pienemmällä kassalla. Sosiaalista mediaa on arvuuteltu yhdeksi “halvaksi” kanavaksi. Hinnasta en osaa sanoa mitään, mutta sosiaalinen media antaa mahdollisuuden tutkia puolueiden sekä niiden kannattajien / tykkääjien välistä dynamiikkaa.

Kuten totesin aiemmassa, puolueiden twitter-seuraajia käsittelevässäni postauksessa, sosiaalisen median yksi vahvuus näin tutkijan näkökulmasta on tiedon helppo saatavuus. Twitteristä tietoa saa helposti, Facebookin suhteen pitää nähdä hieman vaivaa, mutta tietoa siitä saa ainakin Suomessa huomattavan paljon enemmän. Vaikka keskustelua on ollut paljon, ovatko tulevat vaalit sosiaalisen median vaalit (Harto Pönkä teki laajan analyysin, Karri Anttila myös perehtyi verkkoläsnäoloon, myös Kairojenkulkija on pohtinut aihetta), voi tiedoista kuitenkin tehdä päätelmiä.

Pelkkiä seuraajalukuja katsomalla ei tule paljon viisaammaksi. Siitä, onko puolueella paljon ainutkertaisia seuraajia tai mitkä puolueet jakavat seuraajansa, saadaan kuitenkin tietoa. Mukana on paljon sellaisia, jotka seuraavat kaikkia puolueita, mutta myös sellaisia, jotka seuraavat vain muutamaa tai yhtä. Näiden tietojen ja verkostoanalyysin avulla voidaan laskea eri puolueiden suhteellinen sijainti toisiinsa nähden – kenen kanssa äänistä taistellaan.

Huomaamme, että Keskustan ja Kokoomuksen tykkääjät ovat samankaltaisia. SDP:n ja Kokoomuksen välillä käydään myös kisaa äänestäjistä. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat taistelupari, kuten ovat myös Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset. Nimen koko vastaa tykkääjien lukumäärää ja pallon väri ainutkertaisten tykkääjien lukumäärää: mitä tummempi väri, sitä enemmän tykätään vain ja ainoastaan k.o. puolueesta.

Jostain syystä en saanut Muutos 2011 -puolueesta tykkääjiä irti 500 enempää, vaikka niitä sivujen mukaan niitä on yli 2300. Puolueen asema ja koko eivät tästä syystä ole kovinkaan vertailukelpoisia.

Yhteensä kaikilla puolueilla on 26073 tykkääjää, joista 1065 on samoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että “Tykkää”-nappia klikkaa vain sellainen, joka tykkää vain yhdestä puolueesta. Uteliaat voivat siis käydä katsomassa yksittäistä puolueen sivua, mutta tykkäämiseen Suomessa on yllättävän iso kynnys. Puolueiden viestinnässä tämä tarkoittaa, että Facebookin kautta tavoitat suoraan jo aatteen omaksuneet, mutta yleisesti politiikasta kiinnostuneita on vaikeampi tavoittaa.

www.verkostoanatomia.fi

Facebook: Verkostoanatomia
twitter: jattipaa


Seuraajat puolueittain (tiedot kerätty 7.-14.2.2011, joten ovat jo nyt varmaan vanhoja):

Perussuomalaiset 5922
Piraattipuolue 3252
Vihreät 2889
Vasemmistoliitto 2871
SDP 2786
Kokoomus 2667
Muutos 2011 2354

Keskusta 1794

RKP 1260
Kristillisdemokraatit 997
Suomen kommunistinen puolue 488
Vapauspuolue 275
Itsenäisyyspuolue 195
Köyhien asialla 154
Suomen senioripuolue 27
Kommunistinen Työväenpuolue    n.a.
Suomen Työväenpuolue    n.a.

 

Kuva tehty Gephillä