Twitter-osaajat: lumipalloefekti

24/11/2010

Viime viikolla aloitetun “Suuri twitterkartoitus” -projektin ensimmäinen kokeilu on ohi. Lyhyesti sanottuna projektin tarkoituksena on koota ja visualisoida erilaisten #-tagien ympärille muodostuneita yhteisöjä. Ensimmäinen kokeilu oli #verkosto_twitterosaaja, johon tuli vajaassa viikossa 65 tweettiä ja siinä mainittiin yhteensä 116 toimijaa. Alla olevassa kuvassa on visualisoitu tweettien kulku. Mitä mitä suurempi pallura, sitä useammin k.o. henkilö mainittiin #-tagin yhteydessä. Osa tweeteistä oli pelkkiä retweettejä, joten pientä datan siivoamista piti tehdä.

Keskeisimmiksi toimijoiksi nousi @pauliinamakela, @hponka ja @rautasilta. Verkostoanalyysin avulla voidaan saada myös mielenkiintoisia lukuja kuvan taustalle. Esimerkiksi joka kymmenes toimija palautti maininnan twitterosaamisesta.

Mitään suuria johtopäätöksiä ei testistä voi kuitenkaan tehdä: lumipallomenetelmällä tehty verkostoanalyysi tavoittaa yleensä yhden verkoston. Haaste seuraavalle #verkosto_ -kartoitukselle onkin, miten aktivoida muita kuin jo aikaisemmin aktiivisia henkilöitä.

Mutta mikä olisi seuraava verkosto? @juhanamykra ehdotti #verkosto_somekouluttaja, #verkosto_virtuaalimaailmat ja/tai #verkosto_secondlife, #verkosto_machinima. Ehdotuksia?

@jattipaa

www.verkostoanatomia.fi

verkosto visualisoitu Gephillä.

8 Responses to “Twitter-osaajat: lumipalloefekti”

  1. Hanna Says:

    #verkosto_puhuumuustakinkuinsomesta on vähän turhan pitkä😉


  2. Kiinnostava kokeilu ja erittäin kehityskelpoinen, mutta kaipaisi ehkä vielä hieman hiomista. Perinteisessä lumipallo-mallissa haastatellaan – kuten WP kertoo – ihmisten aiemmin mainitsemia niin kauan kunnes saturaatio- so. kyllääntymispiste alkaa näkyä eikä uusia haastateltavia enää järin ilmaannu.

    Kun avoimessa netissä tutkittavaa verkostoa ei ole mitenkään rajattu, niin se ei välttämättä tavoita alkuunkaan kaikkia esm ‘Twitter-osaajia’, jotka eivät esm a) näe kyselyä b) eivät ehdi vastata siihen c) eivät vastaa d) jne. Sama koskee tietysti kaikkia Twitterin käyttäjiä ‘osaajien’ lisäksi.

    Kiintoisaa on, mistä syntynyt graafi kertoo? Siellä on esm aika vähän mainintoja 1000+ seuraajaa omaavista tunnareista. 1000+ ei nyt tietenkään sellaisenaan kerro Twitter-osaamisesta, mutta antaa jotain osviittaa. Graafia voi katsoa esm niinkin, että kysely adaptoitiin usual suspectedin kotimaiselle some-osastolle (tai klikille SNA-termein), joka sitten omassa aliverkostossaan äänesteli keskenään etevimpiä. Some-aiheisella kysymyksellä löysimme some-verkoston =) Graafin rinnalle voisi esm ajaa vastaajien seuraajamäärät, kaivaa päähineestä joku verrokkiluku tai vertailukelpoinen toinen verkosto ja verrata vastaajia johonkin tjs.

    Jos kysely olisi läpäissyt paremmin ‘Twitter-osaajat’, niin oletettavasti graafikin olisi aivan toisennäköinen. Twitter-osaaminenkin on aika monitahoinen, jotkut käyttävät sitä taitavasti viihteeseen, jotkut massaviestimenä, jotkut kv-kontaktoitumiseen, jotkut linkkilinkona etc so. välineen käytöllä on useita osaamistapoja.

    Ihan lumipallo-mielessä vastaajien mainitsemat tunnarit pitäisi saada vastaamaan jollain tavalla myös jne. Mutta menetelmän kehittämistä kannattaa ehdottomasti jatkaa.

    Seuraava kysely voisi olla virkeämpi, kuten #karmeintwitteristi LOL Tulokset olisivat siinä mielessä kiintoisia, että kun kyseessä on avoin netti, niin vastauksetkin ovat kaikkien nähtävillä ;P Tässä voitaisiin tarkastella varsinaisesti – kertomatta sitä vastaajille etukäteen – Stanley Milgramin hengessä kaikenlaista.

  3. Harto Says:

    Kiinnostava kokeilu! Ja hyviä pointteja Karilta. Jos nyt mietin pelkästään omaa osallistumistani, niin minulta jäi monta mainitsematta.

    Lisäksi Twitterissä on kehittynyt melko pitkälle menevä vastavuoroisuus, sosiaalinen vaihdanta. Se ilmenee niin, että jos joku tekee minulle “palveluksen”, niin minä teen hyvin herkästi “vastapalveluksen”. Tästä on aiemmin keskusteltu mm. #rtkiitosvaiei yhteydessä.

    Tällaisessa lumipalloverkostoanalyysissä tapahtuu varmasti sama ilmiö: kun joku mainitsee toisen twitter-osaajana, niin se toinen mainitsee herkästi ensimmäisen, eli palkitsee saamastaan huomiosta. Lopputulos on, että tässä pelissä eniten mainintoja saa se, joka mainitsee eniten muita. Tämähän on sosiaalisen verkoston perusmekanismeja: solmukäyttäjillä on eniten valtaa.

    Tästä kokeilusta syntyneestä datasta olisi nyt todella kiinnostavaa tutkia, miten voimakas korrelaatio oli a) käyttäjän esittämien ja saamien mainintojen sekä b) käyttäjän saamien mainintojen ja seuraajamäärän välillä.


  4. Hyviä havaintoja molemmilla. Tuo lumipallo-vertaus tarkoitti juurikin sitä, että tavoitetaan yhdenlainen ja suppea verkosto. Itselle ei tuo molemminpuolinen selkääntaputtelu ole mikään kovinkaan paha ongelma: kiinnostukseni kohteena ovat yhteydet, joissa jonkinkaltainen “twitter-osaaminen” on tärkeää. Ja jos päästetään someilijat arvioimaan toistensa some-taitoja, tuloksena on väkisinkin vastavuoroisuutta: ei oire vaan merkki twitterosaamisesta. Siinä mielessä en täysin julistaisi kokeilua turhaksi tai vain hilpeäksi. Suomi on pieni maa ja twitter on edelleen aika early adopter kamaa.

    Mutta miten te saisitte viestin leviämään muualle kuin lähimmälle some-piirille? Yksi vaihtoehto olisi käyttää jotain muuta mediaa kuin twitteriä, mutta sitten verkostodatan saaminen vaikeutuisi. Jos halutaan poimia vain yleinen suomenkielinen, niin tiettyjen avainsanojen (esim. “lumi”, “vr haisee” tai “kahvi”) avulla voisi tavoittaa suomalaisia tweettaajia. Itselle relevanttia dataa kuitenkin ovat tietyn aihepiirin ympärille syntyvät verkostot. Esim. #pienoismallikaveri. #karmeintwitteristi voisi olla hyvä, mutta pyrin myös samalla verkostojen luomiseen, en hajoittamiseen😉


  5. Mutta tavoitettiinko nimenomaan lumipallo-mielessä jokin verkosto? Ehkäpä pikemminkin jokin osa siitä. Tuo “joissa jonkinkaltainen “twitter-osaaminen” on tärkeää” on jo hieman erilainen asetelma🙂 Ei kokeilu mitenkään turha ollut, päinvastoin, näinhän menetelmät kehittyvät =) Olen ehkä vaan niin paatunut Tutkimusparven ja Somus-hankkeen myötä, että kehittelemme aika paljon asioita julkisesti netissä että tulisi muualta palautetta jo työstövaiheessa😉

    Leviämisen pohtimista varten alunperin kommentoinkin. Se kaipaa jonkin verran (kollektiivista) mähkimistä. Kokeilimme vuosi sitten studiojoukkueen kanssa ja Stanley Milgramin hengessä [saie]-tagin leviämista Qaikussa ja Twitterissä. Se herätti osassa käyttäjiä ärtymystä, kun ei heti saanut selville mistä on kyse.

    Anne Rongas sai aika laajan kommentoinnin aikaiseksi keväällä “#tv0” -tägillään.

    “pyrin myös samalla verkostojen luomiseen, en hajoittamiseen”. Haasteellinen yhdistelmä LOL Ne eivät välttämättä aina tue toisiaan, mutta toki tuo voi olla tutkimuksellinen lähestymistapa ja muistuttaisi sitten ehkä vaikkpa esm toimintatutkimusta. Itse pyrin erottamaan ne toisistaan so. verkostojen rakentaminen erikseen, tutkimus erikseen🙂

    Voisi siirtää tuon lumipallo-mähkinnän vaikka Facebookiin tai Qaikuun, Saitaisiin saataisiin ehkä enemmän pohtijoita?

    Otin tuon #karmeintwitteristi esimerkiksi ihan tarkoituksella erona perinteisistä kyselylimakkeista tai labrarottatesteistä. Sosiaalinen media mahdollistaa perinteisenkin aineistonkeruun, mutta tarjoaa uusia tapoja uusine menetelmähaasteineen.


  6. Nyt sen keksin: mikä on nykysuomen kollektiivisin kokemus, joka tuo yhteen kaikki mediat ja koko kansan?

    #Linnanjuhlat!

  7. jal53@Twitter Says:

    No nyt selvisi ko. #hashtag:in tausta. Varmaankaan Suomen Twitterosaajatilanne ei tuolla ihan satakattavasti tullut selvitetyksi. Ja +1 @verkostoanatomia:n ehdotukselle:-).


  8. Kari: Itselle tärkeää avoimuus: kaikki tietävät, mihin dataa käytetään ja ketkä käyttävät: niin oikeutan itselleni joitakin hiertävien #FF:n ja #esittelyn kaltaisten kiertokirjeiden levittelyn. Jokainen verkostotutkimus on jo jonkinasteinen interventio: siitä tuo mahtipontisuutta tavoitteleva “verkostojen luominen, ei hajoittaminen”. Eli jokainen #-tag tavoittaa jonkun huomion ja ohjaa joidenkin pariin. Itsekin osallistun kokeeseen, joten pelkkä havainnoinit jäänee ihanteeksi; grounded theorya etnografialla vahvistettuna.

    Miten [saie] luonnistui? Mitä siitä voisi oppia tätä ajatellen? Tärkeäähän näissä on kriittisen massan saavuttaminen. Twitterosaajista löytyi muutama seeder ja hieman hahmottui yhteisö. Toisaalta, juuri päättyneellä Suomen Big Brotherilla on tuhatkunta twitterseuraajaa (kartta olemassa, pitäisi varmaan julkaista se), mutta keskeisistä toimijoista twitterosaajissa ei heistä ole kuin @kristiinameme. Onko SoMe-yhteisö siis unohtanut viihteen?

    Mutta mitä mieltä olette seuraavasta kartoitusidesta: #viimeksiseurasin? Ihmiset siis ilmoittavat yhden tai useamman viimeksi seuraamansa twittertilin nimen. Seuraamme esim. viikon ajan, miten verkosto kasvaa. Kaikki korkean seuraajaluvun omaavat todennäköisesti seuraavat jo toisiaan, joten havaittavissa myös luonnollista kasvua. Ja aihepiiri ei rajaa ketään pois.

    P.S. Kiitos @jal53


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: