Verkostoanalyytikon näkökulma innovaatiokeskittymiin

18/10/2010

English summary: Business clusters are hailed as the new source for innovations. This is at least in Finland. The ministry of employment and the economy released a report evaluating Finnish clusters. I used network analysis to visualize the clusters connecting Finnish cities and areas (pic 1) and using that network to form a network of cluster sharing cities and areas (pic 2). The Uusimaa region is in the best network position for innovations to diffuse and to be innovated.

Sinulla on pyörä, yhdellä naapurillasi on ketjuja ja toisella naapurillasi metalliputkia. Hetken aikaa pohdittuanne teillä onkin jo polkupyörä!

Näin voisi kuvailla ajatusta klustereista. Klustereilla pyritään siis hyötymään osaamisesta, mitä tietyltä alueelta löytyy. Puhutaan synergioiden hyödyntämisestä ja verkostomaisesta toiminnasta. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa?

No, sitä, että jos asun kahden naapurini välissä, niin edellämainittu polkupyörä syntyy todennäköisimmin luonani.  Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa  “Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä – Osaamiskeskusohjelman (2007–2013) väliarviointi” käydään lävitse nimensä mukaisesti osaamisklustereiden toiminnan toteutumista. Jos klustereita ajatellaankin hieman ylemmällä tasolla, niin missä Suomessa on mahdollista syntyä klustereiden välistä osaamista? Verkostoanalyysi voi auttaa ymmärtämään näitä monimutkaisia rakenteita ja arvioida klusteritoiminnan toteutumista. Alla olevassa kuvassa on em. raportissa sivulla 22 listatut klusterit (punainen väri) ja kaupungit sekä alueet (harmaa), missä ne toimivat. Pallon koko vastaa solmun välillisyyttä (eli lyhyimpien reittien varrella).

Tiettyjä verkostoanalyysin kikkoja käyttäen, voimme muuttaa jaetun klusterin merkitsemään yhteyttä kahden kaupungin tai alueen välillä. Esim. Seinäjoki ja Jokioinen ovat molemmat Elintarvikekehityksen välityksellä toisiinsa yhteydessä. Tästä muodostuu siis uusi verkosto, jossa eri alueilla on enemmän yhteistyötä (paksumpi viiva), tai ne ovat koko verkostoon nähden hyvässä asemassa (suurempi pallo = välillisyys).

Kuvasta havaitsemme, että Uusimaa, Tampere ja Varsinais-Suomi ovat parhaiten yhdistettyjä klustereidensa välityksellä. Näillä alueilla on siis monipuolisin osaaminen klusteriverkostossa. Kuvasta voidaan myös katsoa, hyödynnetäänkö alueellisuutta laajemmalti: esimerkiksi Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola eivät näemmä jaa klustereita, vaikka ovatkin maantieteellisesti toisiaan lähellä.

Verkostoanalyysiä voidaan siis käyttää myös klusteripolitiikan arvioimiseen. Itse en siinä missään nimessä ole asiantuntija, vaikka verkoston pohjalta siitä joitain johtopäätöksiä teenkin.

 

Verkostoanatomia

http://twitter.com/jattipaa

Kuvat visualisoitu Gephillä

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: