Eurovision song contest is a great example of networks: people tend to vote their neighboring country. In twitter one could follow and comment the pan-European event using the hashtags #eurovision, #esc, #esc2011 and in Finland #euroviisut. To a network analyst the @-mentions are the most interesting: who mentions whom. A tweet using one of the #-tags and an @name means a connection between two tweeters. Using NodeXL to retrieve the tweets (script here) from 1 hour before the final to the end of the voting and Gephi to visualize the dynamic structure of the network I came up with the following picture:
The size of the node represents received mentions and the darkness of the node represents activity of mentioning other tweeters (detailed picture here, see if you can find yourself with ctrl-f). Tweeters that didn’t mention anyone else are not shown here. @queen_uk (343 mentions received), @malena_ernman (81 mentions) and @bbceurovision (73) were the most popular tweeters. The most active tweeter was @davis3xm. Overall 64187 tweeters used the hashtag during the 4,5 hour period and 6378 mentioned someone else.
If we focus in the biggest connected network (2094 nodes with 3618 mentions) we get a clearer picture. This time the color represents the “community” of tweeters:
Pdf here.
facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160
EDIT: Finnish Eurovision twitter network
The Finnish tag #euroviisut attracted 840 tweeterers and had 619 mentions. The most mentioned (represented by the size of the node) were @jyrkikasvi (38 mentions), @johannasl (17 mentions), @euroviisut and @eskoseppanen (both 14 mentions). The most active mentioners (represented by the darkness of the node) were @oolatus and @kestinen (both mentioned 10 other. Here’s the picture and pdf.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Suora yhteys – raportti sosiaalisesta mediasta suomalaisissa yrityksissä julkaistiin 5.5. Aiheeseen sopivasti twitterissä tilaisuutta pystyi seuraamaan #suorayhteys -tägillä. Ja kuten yleensä, visualisoin tweetit. Kuvassa on tagin ympärillä klo 9.20-10.15 käydyt keskustelut. Yhteys siis tarkoittaa mainintaa tai retweettausta.
Huomaamme, että verkosto on yhtenäinen, ja keskustelua syntyi. Kaiken kaikkiaan tweettajia oli 86 ja joku muu mainittiin 118 kertaa. Pallon koko vastaa mainintojen lukumäärää ja värin tummuus aktiivisuutta mainita muut. @eskokilpi oli mainituin tweettaja ja @nestafo mainitsi eniten muita. Huomion arvoista on, että @eva_fi on verrattain syrjässä: sosiaalinen media ei siis todellakaan ole tiedotusta, vaan keskusteluja, joissa tulisi olla – aktiivisemmin – mukana. Jos haluat etsiä itsesi verkostosta, tässä tarkempi kuva.
facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160
Tiedot kerätty NodeXL:n kätevällä skriptillä ja visualisoitu Gephillä.
The Royal Wedding – tweets visualized
29/04/2011
The wedding of Prince William and Miss Catherine Middleton is cause for celebration – especially for the conventional and social media. Using twitter’s hashtag #rw2011 the online audience could express their sentiments about the nuptial celebrations. I’m more interested in the conversations that take place in twitter: who mentions whom – the basis of social network analysis. Using NodeXL to retrieve the tweets (script here) and Gephi to visualize the dynamic structure of the network I came up with the following video:
In the video a connection between two nodes is formed when someone mentions or retweets another tweeter – a cite. The tweets were retrieved every 5 minutes before (4 hour before) and during the wedding ceremony until the flyover at the Buckingham Palace. The size of the node represents received citations and the brightness of the node represents activity of mentioning other tweeters. Tweeters that didn’t mention anyone else are not shown here. @clarencehouse (2625 mentions received), @eonline (546 mentions) and @britishmonarchy (498) were the most popular tweeters. Overall 34780 tweeters used the hashtag during the 6 hour period and 12002 mentioned someone else. If we filter out those who are not connected to the main network and received no cites, a more clear picture emerges:
We can also notice that traditional news sites (@eonline, @enews, @bbcworld etc.) have engaged a large audience. These central nodes connect the whole network but still remain separated. The structure of the network resembles a scale-free network, where the most popular nodes gain new connections just by being popular (“the rich get richer -scenario”).
Why do this? First of all, twitter’s feed doesn’t really relay the dynamics of the discussions.With this information we could map the most active and influential tweeters before an event occurs. We can map the different communities and audiences that have taken interest in the matter. Below is the picture of all of the tweets during the wedding (pdf here, see if you can ctrl+f youself).
Good luck for the married couple, here is .gexf-file (rather large one, 33megs) of the tweets if you want to do some network analysis on your honeymoon.
facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160
Vaalivalvojaiset twitterissä visualisoituna
18/04/2011
Kerran neljässä vuodessa Suomessa muistetaan, että kansanedustajatkin voivat vaihtua. Perinteiset tv:n vaalinvalvojaiset ovat tuttua kauraa, mutta twitterissä sen kuuluisan “kansan” keskustelua pystyi seuraamaan tagillä #vaalit2011, joihin perinteiset mediatkin tarttuivat. Esim. Yle julkaisi tweettejä teksti-tv:ssä ja Nelonen omilla nettisivuillaan. Miltä siis illan tweetit kokonaisuudessaan näyttivät?
Kuvassa pallon ja nimen koko vastaa mainintojen lukumäärää ja värin tummuus aktiivisuutta mainita joku toinen (tarkempi, zoomailtava ja haettava kuva tästä). Eniten mainintoja saivat @yousifabdullah (131 mainintaa), @eskoseppanen (50) ja @jykin (49). Aktiivisin mainitsija oli @oolatus. Kaiken kaikkiaan twiittaajia oli 1808 ja joku toinen tweettaaja mainittiin 2809 kertaa. Kuva ei kuitenkaan kerro tweettausten dynamiikkaa. Dynaamisen verkoston analyysiin tarvitaan toiset menetelmät ja tässä visualisointiapuna toimii video.
Yllä olevassa videossa on kuvattu tweetit ja niiden sisältämät maininnat klo 19.30-00.05 välisenä aikana viiden minuutin välein. Kuvassa yhteys tarkoittaa mainintaa (kaikki, missä on @merkki ja nimi) ja video muodostaa kertymän koko illan aikana tapahtuneista tweeteistä. Videossa pallon koko ja nimen kirkkaus vastaa saatujen mainintojen lukumäärää. Videossa vain sellaiset tweettaajat, jotka mainitsivat jonkun ja jotka itse mainittiin (379 tweettaajaa, 1201 mainintaa).
Voimme näin verkostoanalyysillä voi nopeasti löytää keskeiset toimijat monimutkaisista vuorovaikutuskuvioista. Voimme myös näin hahmottaa twitterin viestivirtaa luonnollisemmaksi. Visualisoimalla tweetit tilanne ja toimijat hahmottuvat nopeammin ja samalla voidaan selvittää, ketkä oikein keskustelevat. Uskoisin, että seuraavissa vaaleissa meillä on jo käytössä reaaliaikainen tweettien seuranta ja visualisointi, jonka avulla toimittajat ym. voivat poimia puhetta aiheuttavia teemoja jo lähetyksen aikana.
facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160
Tiedot kerätty NodeXL:n kätevällä skriptillä ja visualisoitu Gephillä
Helsingin Sanomat julkisti vaalikonedatansa avoimena ja siitä onkin tehty jo useita hyviä ja keskustelua aiheuttaneita analyysejä ja visualisointeja (esim. Juha Törmänen, Sami Virpioja, Veikko Eranti). Yhtä kysymystä ei ole yksinään vielä tosin käsitelty: hallitusyhteistyö.
Vaalikoneessa oli kysymys “Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa.” Vanhalle verkostoanalyytikolle tämä on kutsu kartoittaa eri puolueiden jäsenten suhtautumista toisiin puolueisiin. Tarkemmin sanottuna: Kenen kanssa olisit mieluiten hallituksessa?
Alla oleva kuva on muodostettu siten, että jokainen esim. Itsenäisyyspuoluelainen, jonka mielestä IPU:n pitäisi olla vaikkapa Keskustan kanssa samassa hallituksessa muodostaa yhden yhteyden puolueiden välille. Mitä useampi tällainen yhteys, sitä paksumpi viiva kuvassa näkyy. Viivan väri kertoo “lähtöpuolueen” eli kuka nimitti kenet.
Puolueen kokoa kasvattaa sen saamat nimitykset hallituskumppanuudesta. Tällä kokoonpanolla halutuin hallituskumppani (poislukien puolueiden omat nimitykset) olisi Sdp (701 ehdokasta), Keskusta (665), Kokoomus (626), Perussuomalaiset (391), Vihreät (340), Vasemmistoliitto (331), Rkp (215), Kristillisdemokraatit (126), Köyhien asialla (46), Itsenäisyyspuolue (37), Muutos 2011 (37), Piraattipuolue (32), Ktp (24), Senioripuolue (19), Skp (19), Stp (17), Vapauspuolue (12).
Rakenteesta on kuitenkin erotettavissa jonkinasteinen oikeisto-vasemmistojako. Entä jos otettaisiin viimeisin mielipidemittaus (jonka virhemarginaalit tosin olivat huimat) ja katsottaisiin, miten kahdeksan suurinta puoluetta haluaisi olla samassa hallituksessa.
Huomaamme, että lehdistön suosikki Perussuomalaiset haluaa olla eniten SDP:n hallituskumppani, mutta demareille mieluisampi ovat keskusta ja vihreät. KD mahtuu Persujen, kokoomuksen ja keskustan kanssa samaan hallitukseen, Vihreitä ja KD:tä tuskin samassa hallituksessa tullaan näkemään. Mieluisin kumppani tällä jaolla on Keskusta (611), Sdp (601), Kokoomus (562), Perussuomalaiset (280), Vihreät (267), Rkp (203), Vasemmistoliitto (196), Kristillisdemokraatit (89).
Kuva muistuttaa hauskasti puolueiden ehdokkaiden mielipiteiden samankaltaisuuksia, joista tein edellisen blogikirjoituksen. Ehdokkaat siis puhuvat kuten ajattelevat. Hallitusneuvotteluista tullee mielenkiintoiset.
facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160
Verkosto visualisoitu Gephillä. HS:n vaalikoneen tiedot julkistetaan Creative Commons -lisenssillä Nimeä-epäkaupallinen-tarttuva 3.0.
| Keskusta (611), Sdp (601), Kokoomus (562), Perussuomalaiset (280), Vihreät (267), Rkp (203), Vasemmistoliitto (196), Kristillisdemokraatit (89), |
Edellinen kirjoitukseni aiheesta herätti kiinnostusta: miten puolueiden ehdokkaiden mielipiteet Ylen vaalikoneessa (Jens Finnäs – Dataistin louhimana). Esim. Suomen Kuvalehti ja Veikko Eranti mainitsivat kirjoitukseni kuten myös Juha Törmäsen hyvän analyysin Helsingin Sanomien vaalikonedatasta. Antti Poikola on kerännyt vaalidatan mm. visualisointiin liittyviä aineistoja.
Tässä on hieman toisenlainen kuva eri puolueiden ehdokkaiden sijoittumisesta suhteessa toisiinsa ja heidän yhteydet toisiinsa. Sivun alalaidasta löydät pdf:t kaikista kuvista, niitä voi zoomailla ja käyttää nimessä hakutoimintoa. Näin voit selvittää, missä joukossa oma ehdokkaasi seisoo. Selitykset kuvan muodostamiselle löytyy edellisestä kirjoituksestani ja sen kommenteista.
Kuvassa erottuu erilaiset värivyöhykkeet, joissa yhteyksiä eri puolueiden välillä ja sisällä löytyy enemmän. Verkostoanalyysillä voimme selvittää, mitkä puolueet ovat samankaltaisimmat – tai pikemminkin, minkä puolueiden ehdokkaiden mielipiteet ovat samankaltaisimmat ja mikä on puolueen sisäinen yhtenäisyys.
Kuvassa viivan paksuus ja tummuus viittaa siihen, paljon puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastaukset keskimäärin ovat samankaltaiset. Esim. Perussuomalaisten ja Vapauspuolueen ehdokkaat ovat vastanneet keskimäärin 12 kysymykseen samalla tavalla, mutta SKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat vain viiteen kysymykseen samalla tavalla. Mielenkiintoista on, että Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat keskimäärin SKP:n kanssa enemmän samaa mieltä kuin keskenään. Puolueiden sisäistä yhtenäisyyden tilaa kuvaa varjo jokaisen puoluepalluran alla.
Alla olevassa kuvassa on kuvattu puolueen sisäistä yhtenäisyyttä ja samojen vastausten lukumäärän hajontaa (viiva laatikon ylä- ja alapuolella esittää hajonnan ylä- ja alarajat). Koko aineisto ja lukuohjeet löytyy tästä.
Nykyisistä eduskuntaryhmistä suurin yhtenäisyys löytyy Vasemmistoliitolta (keskim. 15,5 samaa vastausta) ja suurin erimielisyys RKP:ltä. Eniten sisäistä mielipiteiden hajontaa löytyy Piraattipuolueelta ja sisäistä yhtenäisyyttä SKP:ltä.
facebook: http://www.facebook.com/pages/Verkostoanatomia/189756439160
Liitteet:
Kaikki vastaajat ilman yhteyksiä (tarkka ja lukukelpoisempi kuva)
Verkostot visualisoitu Gephillä
Mielipiteitä on monenlaisia, varsinkin eduskuntavaalien ehdokkailla. Näitä mielipiteitä sitten kartoitetaan isolla kasalla vaalikoneita. Yksi ilo vaalikoneista on, että niiden avulla voidaan louhia ja yhdistellä tietoa eri lähteistä. Ehdolla.org on kerännyt tällaista avointa dataa ja tämän analyysin tulokset perustuvatkin Jens Finnäsin (Dataist) aineistoon Ylen vaalikoneesta.
Vaalikoneessa ehdokkaat vastaavat kysymyksiin yleensä asteikolla “täysin samaa mieltä — täysin eri mieltä”. Ajatelkaamme, että sama vastaus samassa kysymyksessä kahden ehdokkaan välillä tarkoittaa samansuuntaista mielipidettä – eräänlaista yhteyttä kahden toimijan välillä. Jos näitä samoja mielipiteitä kertyy vaikkapa 15 vastausta 30:stä (lähes kaikki Ylen vaalikoneeseen vastanneet vastasivat ainakin 30 ensimmäiseen kysymykseen), voidaan ajatella, että kahden ehdokkaan mielipiteillä on vahva yhteys. Näitä yhteyksiä voidaan tutkia verkostoanalyysillä.
Tällä ajattelulla loin seuraavan kartan, jossa on 1800 ehdokkaan mielipiteet laitettu kartalle niin, että yli 15 samaa mielipidettä omaaville on merkitty yhteys. Visualisointi Gephillä. Mitä enemmän ehdokkaiden samankaltaisilla ehdokkailla on keskinäisiä yhteyksiä, sitä lähemmäs toisiaan niiden vastaukset sijoittuvat kartalla: ne muodostavat verkoston tihentymiä, klustereita.
PÄIVITYS: kuvassa nyt selkeämmin toisistaan erottuvat värit.
Itse yhteyksiä ehdokkaiden välillä ei näy (tekisi kuvan sekavaksi), mutta selkeät trendit ovat havaittavissa: vasemmistopuolueet (poislukien SDP) ovat hyvin samanmielistä sakkia. Vihreät ovat lähempänä vasenta laitaa kuin oikeaa, ja demareiden mielipiteet ovat oikeastaan poliittista keskustaa. Protestipuolueilla alhaalla (m.l. persut) on hyvin paljon samankaltaisia mielipiteitä keskenään. Porvaripuolueet ovat mielipiteidensä puolesta samoilla linjoilla.
Mielenkiintoinen erottelu oikeisto-vasemmisto -vaaka-akselin kanssa on ylhäältä-alas liberaalius-asteikko. Jyrki Kasvin blogissaan esittämä karttaluonnos osuu yllättävän lähelle vaalikoneiden vastauksia. Erona vain, että Kristillisdemokraattien sijoitus osuu samoille linjoille Perussuomalaisten kanssa.
Mitä tästä opimme? No, ensinnäkin, että avoin data kannattaa: meitä kaikkea koskevan tiedon asettaminen joukkojen saataville tuottaa varmasti uusia näkökulmia. Toisekseen, vaikka puolueohjelma lupaisi mitä, saman puolueen ehdokkaiden mielipiteissä on enemmän tai vähemmän hajontaa. Monen puolueen ehdokkaiden mielipiteet kulkevat samoilla laduilla enemmän muiden kuin oman puolueen kanssa: siitä enemmän seuraavassa blogimerkinnässä.
Ylen A2 Netti-ilta, aiheutti paljon pöhinää: mm. Kari Hintikka, Vesa Ilola, Jouni Junkkaala, Tuija Aalto ja Twinners (kokosi myös muita asiaa käsitteleviä blogeja) siirsivät twitter-keskustelua myös blogeihin. Samaan vaunuun itsekin hyppäsin omalla twitter-keskusteluiden visualisoinnillani.
Kaiken kaikkiaan twiittaajia oli kolmen tunnin aikana 621. Eniten mainintoja saivat @kittikatti, @jyrkikasvi ja @selim22. Itselle tulee tästä tosin uusi kysymys: olivatko nämä keskeisiä siksi, että heillä oli hyvää sanottavaa (mitä en kiellä) vai siksi, että muut #a2ilta-tagilla twiitanneet seuraavaat heitä muutenkin. Selvittelin asiaa verkostoanalyysin avulla: miten #a2ilta-tweettaajat seuraavat toisiaan?
Yllä olevassa kuvassa on haettu kaikki 621 #a2ilta-tagia käyttäneiden keskinäiset seuraajasuhteet (haku NodeXl:lä ja visualisointi Gephillä). Nimen suuruus vastaa seuraajien lukumäärää ja värin tummuus seurattavien lukumäärää. Huomaamme, että @tuija,@jyrkikasvi ja @alexnieminen ovat seuratuimpia tweettaajia. Alla olevassa taulukossa on oikealla puolella 10 mainituinta nimeä A2 illan aikana ja vasemmalla puolella 10 seuratuinta nimeä #a2ilta-tweettaajista. Huomaamme, että samat nimet pomppaavat edelleen esille.
Kuva muistuttaa kuitenkin sekaista lankakerää, eikä siitä saa pohjarakenteita selville. Verkostoanalyysillä voidaan kuitenkin selvittää millaisia klikkejä verkostoon muodostuu. Klikki tarkoittaa tässä sitä, kuinka monta yhteistä seurattavaa kahdella henkilöllä on. Toiminto on tuttu esim. Facebookista, jossa ihmisiä väijyessäsi FB kertoo kuinka monta yhteistä kaveria teillä on. Mitä useampi yhteinen kaveri, sitä vahvempi linkki voidaan kahden henkilön välillä sanoa olevan. Alla olevassa kuvassa on edellisestä verkostosta otettu otos, jossa jäljellä on enää toimijat, jotka seuraavat vähintään 200 (!) samaa henkilöä. Viivan paksuus viittaa yhteisten seurattavien lukumäärään. Tällaisissa hyvin vahvoissa klikeissä tieto leviää nopeasti, mutta samalla se luo ympäristön, johon valtatodellisuutta vastustavan tiedon on vaikeaa päästä sisään.
Tämän yhden esimerkin perusteella voi alustavasti sanoa, että twitterissä keskusteluita esille nostavat ne, joita jo muutenkin seurataan. Saman havainnon on tehnyt Duncan Watts (kannattaa muutenkin tutustua herran tuotoksiin), joka totesi että parisen kymmentätuhatta tweettaajaa luo puolet koko twitterin sisällöstä.
Finlandia-talolla 21.3.2011 “Suomi hyvinvoinnin jälkeen” -tapahtumassa on paljon puhetta ja tweettejä Suomen tulevaisuudesta. Tweettivirrasta puuttuu kuitenkin rakenne: kuka juttelee kellekin. Alla olevassa kuvassa on visualisoitu verkostoanalyysin avulla #aaltoes-tweetit noin tunnin ajalta. Tweettejä oli kaiken kaikkiaan 180, joissa 163 mainintaa.
Kuvassa yhteys tarkoittaa @-mainintaa tai retweettiä. En ole huomioinut muita kuin maininnan saaneita ja antaneita: alhaalla pikealla oleva pallo edustaa irtotweettejä. Mitä suurempi nimi, sitä useampi on maininnut henkilön. Värin tummuus taas viittaa aktiivisuuteen: kuinka usein mainitsee muut. @wili ja @kristoovaska ovat keränneet eniten mainintoja, ja aktiivisin on @kristoovaska. Huomaamme myös, että verkostoon muodostuu useita eri aliryhmittymiä: keskustelu pirstaloituu.
Keskustelu kuitenkin jatkuu.
Päivitys: pdf kuvasta tarkkasilmäisille.
